Ke 26.2 & Ma 3.3.2014

Keskiviikkona 26.2.2014

Syntymätodistukseni saapuivat Suomesta, kiitos äidin! Sain myös uutta chilisuklaata ja lempikarkkiani: Malacon Original TV-Mixiä, nam:)


Maanantaina 3.3.2014

Mitä tuskaa näiden paperien kanssa! Kolmen ystävän pitää kirjoittaa suosituskirje niin kotiselvitystoimistolle kuin adoptiotoimistollekin. Adoptiotoimisto vaatii notaarin leimaa kirjeisiin, kotiselvitystoimisto ei, mutta kirjeiden pitää tulla suoraan kirjoittajalta suljetussa kuoressa. Ikävä vaivata ystäviä tällä.. Minulla on nyt kaksi kuudesta kirjeestä, huoh.

Toinen tuskan aihe on meidän avioliittotodistus. Tilasin sen Connecticutin osavaltiosta, mutta jostain syystä vaadittu kopio ajokortistani ei suostu menemään läpi faksilla, ughhh. Taas yritin tänään.

Edelleen odotan myös, että lääkärimme saisi selvitettyä kuinka saamme HIV-testin tehtyä hänen kauttaan. Sitten pitää vielä löytää aika käydä hänen luonaan verikokeissa, että hän voisi kirjoittaa meille molemmille terveen paperit. Ja hänenkin pitää viedä ne notaarin kautta. Jack-lääkärimme toimisto on kolmen tunnin ajomatkan päässä, eli ei ole helppoa löytää hyvä aika sille reissulle.

Myös sosiaalityöntekijältä olen joutunut nyt kolme kertaa kysymään rikosrekisterilomakkeita eri osavaltioita varten. Vielä ei ole saapunut. Siis pelkät lomakkeet. Sitten pitää vielä lähettää eteenpäinkin.

Toiveenani oli saada paperit Kiinaan alkukesästä. Voi olla utopistista...

Mutta Herran kädessä nämäkin kaikki asiat. Että saisimme juuri hänet, pikkusisaremme. Juuri oikealla ajalla.


Samana iltana 3.3.2014

Sain sähköpostin, että avioliittotodistus on postissa, kiitos Jeesus!!! Ja kun yhden ystävän kanssa vaihdoimme sanaa suosituskirjeestä, tuli mieleen, että te blogin lukijat olette varmasti kantaneet näitäkin asioita Jeesukselle. Sitten muistin, että tämä päiväkirjani on vielä salainen, ette te näitä ole nähneet vielä... Mutta Jeesus kuulee huokauksemmekin!

Kyllä niin haluaisin jo kertoa adoptiostamme julkisesti! Lähinnä siksi, että saisimme rukoustukea. Pikkuisemme on todennäköisesti jo syntynyt, ja haluaisin esirukoilijoita kantamaan häntä rukouksissa Taivaan Isälle:

Että hänestä pidettäisiis hyvää huolta. Että hän saisi kokea rakkautta, niin hoitajiltaan kuin myös Taivaan Isältä. Että hän oppisi kiintymään hoitajiinsa. Että hänellä olisi toivoa... 

Tällä hetkellä on tarkoitus kertoa tytöille (ja pojille virallisesti, kyllähän ainakin Taneli ja Antti ovat jo huomanneet missä mennään, niin paperien täyttämisen, kuin puhelujenkin kautta) Annan syntymäpäivänä, eli viikon kuluttua. Silloin myös minun vanhemmilleni, vaikka uskon, että äiti tietää jo, koska pyysin niitä syntymätodistuksiani lähettää.

Mies kertoi isälleen jo ennen kuin lähetimme hakemuksen adoptiotoimistoon. Emme tiedä, kertoiko hän miehen äidille, koska kumpikaan heistä ei sanonut asiasta sanaakaan niiden parin viikon aikana, kun olivat täällä viime kuussa. Vaikka minulla oli kaikenlaisia adoptiopapereita ympäri pöytää... Ja kiinankielisiä myös, kun piti ottaa esimerkkiä Annan adoptiopapereista.

En tiedä vielä, koska julkisesti kerromme. Ehkä vasta sitten, kun paperit ovat Kiinassa. Vaikka siihen saattaa kestää vielä useampi kuukausi. Ehkä ainakin kerromme muutamalle esirukoilijalle...