Lähdimme perjantaina ajamaan asuntoautolla etelä-Maineen, anoppilaan. Appivanhemmillani on kaunis uusi talo, mikä on kyllä isohko, mutta nukkumajärjestelyt ovat aina mielenkiintoiset. Tällä kertaa Saara nukkui heidän vierashuoneessaan, pojat autotallissa appivanhempien asuntoautossa, ja Anna miehen ja minun kanssa meidän asuntoautossa pihassa:)
Eli eikös me oltu vähän niinkuin leirintämatkalla :-D
Meillä oli harvinaisen ihana vierailu anoppilassa. He asuvat mieheni siskon perheen naapurissa, ja yleensä nämä vierailut ovat aika kaoottisia ja stressaaviakin. Tällä kertaa siskon perhe oli reissussa, joten viikonloppu oli paljon rauhallisempi kuin normaalisti.
Sain viettää runsaasti aikaa mieheni 96-vuotiaan isoäidin kanssa (häntä kutsutaan Nannyksi). Lauantaina mies ja appi lähtivät ampumaradalle, ja kun anopilla oli paljon puutarhatöitä, minä jäin sisälle auttamaan isoäitiä. Hän tarvitsee apua pukemisessa, hygienian hoidossa, ruokailussa, mutta liikkuu kyllä huoneensa ja keittiön välillä rollaattorin avulla. Dementiaa on jonkin verran, mutta usein on terävässä kunnossa.
Sunnuntainkin sain viettää hänen kanssaan. Katsoimme Floridan kirkkomme jumalanpalveluksen tietokoneelta. Täällä oli sunnuntaina isänpäivä, ja appi vei miehen ja pojat takaisin ampumaradalle tarkka-ampumisen kurssille. Saaralla ja minullakin olisi ollut oma kurssi, mutta anoppi lähti Saaran kanssaan.
Nannyn kanssa jutellessamme kävi ilmi, että vauvan laskettu aika on Nannyn syntymäpäivänä!!
Yllä oleva kuva on otettu vuonna 1939. Nanny ja Pop-Pop saivat viisi lasta, vanhin on poika, sitten tyttö-poika-kaksoset, ja vielä toiset tyttö-poika kaksoset! Mieheni äiti on siis vanhin tytöistä, ja surullisesti nuorin tyttö kuoli 12-vuotiaana syöpään.
Kävimme pari kertaa kävelyllä. Tässä Taneli vuorostaan työntämässä Nannyn pyörätuolia.
Maanantaina iltapäivällä lähdimme anoppilasta ajamaan kohti Bangoria. Tällä kertaa yövyimme ihan leirintäalueella, mutten hoksannut ottaa yhtään kuvia. Tosin emme me siellä kauan olleetkaan, illalla saavuimme, aamulla aikaisin lähdimme.
Me koko perhe kävimme miehen asiakkaan ja ystävän luona vuositarkastuksissa. Minä huono huono äiti en ole vienyt lapsia lastenlääkärille vuositarkastuksiin sen jälkeen kun muutimme New Hampshirestä (olen yrittänyt kyllä), mutta nyt siis onnistui. Kaikki saivat terveen paperit:) Tämä lääkäri haluaa nähdä minut kerran vielä tänä kesänä raskauden seurannan vuoksi, sitten voin syksyllä aloittaa Floridassa uuden lääkärin kanssa.
Eilen illalla pääsimme takaisin mökillemme. Reilu viikko vielä täällä, sitten Nantucketin saarelle viettämään lisää aikaa appivanhempien ja miehen siskon perheen kanssa.
Oikein hyvää juhannusviikkoa Suomeen!
Mukavan kuuloinen pitkä viikonloppu :) Mitä teidän juhannuksen juhlintaan kuuluu vai juhlitteko ylipäätään juhannusta?
VastaaPoistaSiunattua juhannusta joka tapauksessa!
Sirpa, emme me yleensä juhannusta juhli, tosin tämän viikonlopun olemme kotosalla, eli pitäisiköhän jotenkin:) Voisi ainakin nuotion koota. Siunausta<3
VastaaPoistaVoi miten kaunis Nanny on ollut nuorena - ja on vieläkin!
VastaaPoistaHän on todella kunnioitettavan ikäinen ja varmasti kokenut paljon .... joskus sitä unohtaa että vanhat ihmiset on muutakin kuin vain 'vanhoja mummoja ja pappoja' - heillähän se oikea viisaus ja elämänkokemus on!! <3
Ihan totta, MaaMaa!! Nyt täällä saarella hän on ollut paljon heikommassa ja sekavammassa kunnossa.. Mutta aion yrittää 'haastatella' kirkkaimpina hetkinä:)
VastaaPoista