Eilen aamulla Saaran kanssa pakkasimme kylmälaukut autoon, palautettavat nettiostokset kuitteineen mukaan, ja lähdimme ajamaan ihmisten ilmoille. Kaunis, kaunis syyspäivä, upea ruska ja maisemat, mutta kuskina ei tullut otettua ajomatkalta kuvia. Laitan tuon kuvan omasta pihasta tähän näyttämään päivän väriloistoa:)
Minulla on ollut vaikeuksia lähteä ostosreissuille - täältä oikeasti pitäisi lähteä ainakin kerran kuukaudessa tukkuun ja/tai isompaan ruokakauppaan, mutta mutta. Laiskan epäsosiaalisen erakon luonne on sellainen, ettei millään malttaisi lähteä kotoa pois - varsinkin kun aina reissusta tulee joko puolen päivän (jos lähden Walmartiin noin tunnin ajomatkan päähän) tai koko päivän (tukkuun ja muihin kauppoihin miltei kahden tunnin ajomatkan päähän) reissu.
Mutta eilen oli ihan kiva lähteä, koska Saara tuli onnellisena mukaan. Saatiin harvinaista kahdenkeskeistä tyttöjen aikaa! (Anna ei halunnut lähteä tällä kertaa, outoa:)

Ajoimme ensin tunnin päähän, jossa minun piti käydä pankissa (juu, lähin oma pankki). Heillä oli ollut lapsille kesällä ohjelma, jossa maksoivat $10 lapsen pankkitilille, jos lapsi luki kymmenen kirjaa. Noh, me missattiin melkein viikolla se eräpäivä palauttaa lomake, ja olin vielä vahingossa ottanut kolme täytettyä lomaketta, ja yhden tyhjän (!!!), mutta onneksi pankissa oli paikalla tuttu tyyppi, ja antoivat teinien pankkitilille $10 jokaiselle (huh!).
Sillä välin kun minä olin pankissa, Saara halusi kurkistaa lankakauppaan (äidillekin tuttu!), ja sieltä tuli muutama lankakerä mukaan. Kävimme myös pienessä tanssikaupassa etsimässä Annalle sellaista balettineuletta tai takkia, kun balettiasu on hihaton, muttei ollut oikeaa kokoa (netistä löytyi tänään). Pieni balettihame tuli kuitenkin mukaan:)
Ja sitten jatkettiin matkaa. Melkein tunti meni ajaa Augustaan, Mainen pääkaupunkiin. Ensimmäinen pysäkki oli Target, lempitavarataloni, ja mukaan tarttui vaikka mitä:) Lähinnä kuitenkin elintarvikkeita ja erilaisia kotitarvikkeita, ei mitään uutta, jännää tai erikoisen kivaa. Hauskaa meillä oli silti:)
Targetista menimme Paneraan lounaalle - sekin yksi New Hampshiren aikojen lempparilounaspaikoista. Saara oli niin innoissaan, että ennen kuin päästiin sisälle, sanoi: "Tiedän jo mitä haluan tilata!!" Aah, mikä lounas. Saara tilasi parsajuustokeiton, joka tarjoiltiin pienen kokonaisen leivän sisällä - leipään oli kaiverrettu kolo keitolle. Minä olin kiitollinen, että Panerasta sai vielä vanhaa tuttua herkkua: frontega chicken panini. Nam.
Lounaan jälkeen palautimme nettiostokset Old Navyyn ja Gap'iin, ja Saara sai kokeilla farkkuja, että saatiin oikean kokoiset mukaan.
Pääsyy shoppausreissuun oli tukkuliikkeessä käynti. Olimme jo ihan puhki poikki tässä vaiheessa, mutta jättikärry saatiin täytettyä niin täyteen, että Saara joutui kantamaan kassalle poikien toivomia mustikkamuffinsseja kaksi laatikkoa. Kollaasissa on kuva autosta, jonne olisi vielä mahtunut ruokakauppaostokset, mutta ei riittänyt mehut siihen enää, ja olinkin ostanut Targetista joitain pienempiä ruokajuttuja.
Kaikkea ei tukusta saa, tai kaikkea ei halua ostaa, jotkut tarvikkeet ovat liian isoja jopa meidän suurperheelle. Niin, ja osa jutuista on jopa kalliimpaa kuin muualla. Täällä Usassa ihan kuka vaan voi ostaa vuoden jäsenyyden tukkuliikkeeseen, mutta jos otat jäsenyyden firman kautta, saa jotain etuja, esim. aamulla tukkuliike on auki muistaakseni tuntia aikaisemmin vain bisnesjäsenille. Yritin katsoa netistä noita jäsenyyshintoja, mutta ihan kuin olisi pitänyt kirjautua sisälle, että näkisi hinnat?? Outoa. Muistaakseni maksamme $40 vuoden jäsenyydestä, ja se kyllä kannattaa. Bensakin on huomattavasti edullisempaa Sam's Clubissa, tosin tuolla Augustan Sam's Clubissa ei ollut bensa-asemaa, harmi.
Päivän viimeinen pysähdys oli jättikirjakauppa Barnes & Noble, jonka sisällä oli ihana Starbucks. Sinne kahville (ja teelle)! Olin saanut sähköpostiin kupongin, joten Saara sai myös paljon odottamansa kirjasarjasetin.
Kotiin pääsimme noin 19:30, ja heti ruokkimaan nälkäistä miessakkia. Meillä ei oikeasti ollut mitään illaksi syödä, joten olimme sopineet, että he odottavat juustojen ja keksien kanssa minun tuomaani simpukkasoppaa, jota ostin tukusta valmiina.
Kun olin saanut kaiken laitettua pois, ja keittiö siivottua (poikien avulla), ei muuta kuin sänkyyn kaatumaan. Huh, mikä reissu! Tänään meillä oli tarkoitus mennä retkeilemään laskettelurinteen huipulle, mutta olin niin katki aamulla vielä, ettei lähdetty. Onneksi säätiedotus lupasi sadetta (ja sitä kyllä kunnolla tulikin), joten tänään ollaan laiskoteltu (tein kuitenkin kunnon lohiaterian, kun tukusta sai edullisesti lohta) ja siivoiltu, ja nyt illalla on vielä tulossa ystäviä katsomaan leffaa meille.
Oikein hyvää loppuviikonloppua kaikille lukijoille:)
Teilläpä on ollut kiva tyttöjen päivä! Tuo lankakauppa houkuttaisi minuakin...
VastaaPoistaKylla sina olet ihana ....!
VastaaPoistaSuvi, eika se ole yksin lankakauppa! Mutta kaikki ne langatkin, vaikka mita, ja kaikissa herkullisissa vareissa, joita ei meilta loyda. Ja siella on vaikka mita muuta. Siella on myos tilkkujuttuja yms. yms. Muutaman paivan voi olla syomattakin, kun sinne paasee.
Mutta kylla teilla on todella ollut paiva kaikilla herkuilla, Panera ja Starbucks! ... etta "keittiomittaa ostettiin" ... hih, hih !!!
Odotan, jos on Jumalan tahto ja jos eletaan, niin eikohan viela sinnekin paase.
Ja ystavat rakkaat taas kerran noyra pyynto aiteelta. Olisitteko rakkaat niin kiltteja ja rukoilisitte Sennien kroonisen migreenin puolesta. Ja tasmarukouksena, etta Jumala ottaisi sen kokonaan pois. "... hanen haavainsa kautta me olemme paratut." Kiitos jo etukateen. Ja Jumalahan ei koskaan jaa meille velkaa.
Suvi, oli kyllä tosi kiva kauppa ja reissu!
VastaaPoistaKiitos, äiti<3 Ja juu, keittiömittaa:-D
Ihana lankakauppa!!! Màki haluun. Sinàkò olet opettanut Saaran neulomaan? Alkaa tyttò nàyttàmààn aina vain enemmàn àidiltààn :D
VastaaPoistaLankakauppa tosiaan ihana:) Nuo moniväriset langat on ihania, niitä tosin täälläkin jo aika paljon. Nuo päivät vain yhden lapsen kanssa tosiaan hienoja myös:)
VastaaPoistaJa hieno idea pankilta tukea lasten lukuharrastusta! Olisi hyvä vinkki täkäläisillekin pankeille tai vaikka yrittäjille/kauppaketjuille.
Rukoilen migreenisi poistumista :)
t. Neljän äiti
PS:Laiskasti olen bloggaillut, mutta nyt vkonloppuna vähän kuitenkin..
Heh heh, Ciacy, en minä. Minulle ei ole näitä kädentaitoja suotu, mutta onneksi äidilleni on! Eli äiti opetti Saaraa<3
VastaaPoistaEikös, Neljän äiti! Kiitos rukouksistasi<3 Tuntuu, että alkaa helpottamaan.. Ja ihania kuvia sinulla blogissasi!!
Mulla oli neulontavillitus pari vuotta sitten, kun kudoin vaikka mitä hurjasti.... ja sitten vilitys meni ihan kokonaan ohi. Vieläkin on jotain keskeneräistä puikoilla ... :D Saa nähän millon taas innostun!
VastaaPoistaIhana, vaikkakin super kiireinen tyttöjenpäivä tiellä ollut :)
MaaMaa, minua ei ole kutominen koskaan kiinnostanut, itse asiassa kun sanoin Saaralle, että voisin kokeilla taas, neiti alkoi nauramaan eikä meinannut lopettaa - ilmeisesti oli aika hauska ehdotus :-D
VastaaPoista