Rannalla, katse tulevaisuuteen

Meillä on ollut niin ihana pysähdys täällä rannalla. Säästä huolimatta. Melkein joka päivä on ollut sadetta ja ukkosta, eilen emme edes olleet ulkona, muuta kuin miehen kanssa kävimme kävelemässä. Tänään kovasta tuulesta ja tummasta taivaasta huolimatta vein kolme innokasta uimaria rannalle, ja olimme melkein ainoat ihmiset siellä. Välillä istuimme rannalla uikkarit päällä vesisateessa, hassut turistit:)



Mutta kivaa oli. Tanelin mielestä yksi hauskimmista Floridan päivistä.

Eilen vein pojat (Saara oli edelleen kipeä) kotikoululaisten teinien treffeille, ja he vihdoin näkivät yhden parhaimmista Floridan ystävistään, jonka näkemistä olemme missanneet jo kahden vipan reissun aikana. Juttu luisti, ja silmät loistaen tulivat pojat pois (minä sillä välin ensin juttelin mammojen kanssa, sitten kävin kaupassa).

Tänä iltana vihdoin pääsimme paikalliseen kirkkoomme, ja sielläkin näimme tuttuja - niin meidän aikuisten, kuin lastenkin. Kaikki toivomme pääsevämme tänne Floridaan syksyksi, mutta nämä ajat ovat täysin Jumalan kädessä - jos on Hänen tahtonsa, että olemme täällä, niin asumiset järkkääntyy myös..

Ihana on ollut olla täällä, kiitollinen olen. (Uusille tiedoksi) asuimme näillä kulmilla jonkin aikaa keväällä 2010, ja koko syksyn 2010, ja kyllä tästä Tampan alueesta tuli meille Floridan koti. Viime vuonna tulimme pikaisesti käymään toukokuussa, ja vietimme joulun täällä myös. Ja jos Jumala suo, palaamme täksi syksyksi, joko vuokralle tai asuntoautoon taas - ja joku päivä meillä on haaveena omistaa täällä oma Floridan kotimme, jossa asuisimme puolet vuodesta.

Mutta nyt tämä elämä on vielä tätä reissaamista. Saara alkaa olla tervehtynyt, ja huomenna jatkamme matkaa Orlandoa kohti. Ja pian takaisin pohjoiseen myös!