Saavuimme eilen takaisin leirintäalueelle, jossa olimme joulun, ja jossa olemme olleet noin joka toinen yö tälläkin reissulla:) Mutta tällä kertaa haimme matkalla vuokra-auton, ja teimme varauksen kolmeksi yöksi, ja ajatuksena on pidentää vielä yhdellä yöllä. On ollut niiiiin tarpeeseen asettua paikalleen hetkeksi aikaa. Menot ovat olleet kivoja ja/tai tarpeellisia, mutta alkoi käydä uuvuttavaksi. Sekä porukka on ollut nuhaista, ja Saaralle jopa nousi kuume lauantaina, joka tänäänkin vielä vaivasi, joten oli pakkokin pysähtyä. Onneksi.
Yläkollaasissa muutakin, kuin ranta-auringolasku-uima-allaskuvia, kollaasissa näkyy tätä arkea, eli leirintäalueen kolkkoa vessa-suihku-pyykkirakennusta, sekä meidän leiripaikkaa. Vessat eivät ole olleet kovin siistejä valitettavasti, mutta saan pestyä koneellisen pyykkiä dollarilla, ja kuivattua 75 sentillä, eli ei liian kallista. Ja leiripaikat ovat ihanan suojaisia, vaikka naapurit ovat lähellä, palmut ym. kasvillisuus paikkojen välissä tuo yksityisyyttä. Olemme tykänneet varata merenrantapaikkoja, vaikkei näillä rannoilla saa uida, mutta on ihana istua veden äärellä, ja tuulikin tuo helpotusta kuumuuteen.
Yleensä livahdan ensimmäisenä ulos aamulla syömään aamupalaa, ja pian viereen tulee seuraa:) Aikas mahtava paikka juoda aamukahvit, aah!!! Piknik-pöydän äärellä on menossa Scattegories-peli.
Eilen illalla mies ja minä veimme kaksi lasta rakkaalle 'kotirannalle' (kaksi ei halunneet, joten jäivät pitämään Saarasta huolta) - asuimme tuolla rannalla vuonna 2010. Yritän laittaa muutaman rantakuvan Mothership-blogiin, mutta oih, se reissu oli yksi tämän Floridan matkan huippukohtia, tiedän jo. Antti ja Anna uivat ja uivat ja uivat lämpimässä merivedessä, minä kahlasin ja kuvasin, ja kun A&A alkoivat rakentamaan hiekkalinnoja, mies ja minä lähdimme kävelylle, ja katselimme kun aurinko laski ja kuu nousi. Unelmoimme, kuinka joku päivä (jos Herra suo) meillä on pieni Floridan koti täälläpäin...
Tänään mies jäi tekemään töitä asuntoautoon, ja Saara jäi vielä lepäämään (vaikka onneksi olo oli jo parempi), minä vein Annan ja pojat takaisin eiliselle rannalle. Tällä kertaa aallot olivat korkeat, mutta uimme ainakin kaksi tuntia, Annakin. Meillä oli todella ihanaa.. Olin jättänyt ruoan kypsymään crockpotiin hissukseen (ulos), joten kun tulimme rannalta, kävimme suihkuissa, ja herkuttelimme asuntoautossa. Sain myös pyykit ja tiskit tehtyä (paljastus: joita en aina asuntoautossa tee joka päivä:).
Tätä lisää......
Niin ihanalta kuulostaa teidän olo siellä kaukana! Kurjaa että Saara tuli kipeäksi, mutta lepo taisi tulla kaikille tarpeeseen.
VastaaPoistaViime yönä olitte ajatuksissani; kärsin kovasta migreenikohtauksesta (valvominen ei sovi minulle ja sitä tuli harrastettua yksi yö...ensin siskon valmistumisjuhlat venyi myöhään ja juuri uneen päästyäni poika alkoi itkeä kipeänä ja vauvakin heräsi) ja heräilin vähän väliä. Ja minulla oli KUUMA! Ulkona n. +5 ehkä yöllä, sisällä 22 astetta ja minä olin aivan hepulissa atooppisen ihoni kanssa :( Piti avata kesken yön ikkuna että saan viileää ilmaa itselleni.
Mietin että teillä on siellä melkoisen paljon kuumempi. Vielä nytkin olo on aivan tööt.
Tanja
Voi että, teillä on siellä todella ihanaa. Ja hyvä että ehditte levätäkin välillä. Upeita kuvakollaaseja, ja kiva nähdä myös se "arkinen" kollaasi. Nauttikaa!
VastaaPoistaUpeita tunnelmakuvia lepotauoltanne.
VastaaPoista(Siis emmoo yhtää kares, en-en-en-en!)
Mukavaa, että Saaran olo jo parempi.
Hyvää vointia ja siunausta koko perheelle!
(Moon tää soffalla kaffimukini kans silimät takus ja orotan, notta herääsisin kunnolla. Siitepölykevät jatkuu siitepölykesänä; - en muista, milloon viimeksi oon ollu näin sippi. Ulos ei huvita mennä... )
Olipa ihana kun tämän postauksen nimenä on 'Lepoa'. Joskus aivan hengästyttää ( !), kun lukee elämästänne, niin vauhdikasta se on!!Joskus olen miettinyt, että missä koette juurienne olevan? Onhan hieno asia sanoa, että juureni ovat täällä pohjoisessa kaupungissa, vaikka elämän tiet ovatkin vieneet välillä vähän sinne ja tänne. Ja on kyllä rikkautta nähdä maailmaa ( tai oikeammin maata...) monelta eri paikkakunnalta! Mutta minulle on tärkeää, että juuret, oman lapsuuden murre ja monet asiat sitovat minut tavallaan johonkin paikkaan. Vaikka en siellä fyysisesti olisikaan!!! Mutta minäkin rakastan matkustamista ja uusien paikkojen näkemistä ja kokemista. Nekin ovat lahjaa Herralta.Nauttikaa Floridan lämmöstä ja kaikesta siitä hienosta, mitä koko perheenä voitte kokea! Se sitoo teitä yhteen!
VastaaPoistaPirkko
Tanja, kuulostaa kaamealta!! Oletko jo parempi? Toivon.. Täällä on ollut kuuma, ja monena päivänä/yönä myös asuntoautossa, mutta onneksi minulla ei ole ollut pahoja migreenejä. Olen kyllä joutunut lääkkeitä syömään, mutta ne ovat sitten auttaneet.
VastaaPoistaSoile, sain tänään otettua kuvia myös asuntoauton sisältä, todella arkisia - en siivoillut kuvia varten, heh. Tarkoitus on laittaa tänne jokin päivä:)
Nurkkalintu, tosi kurja, että allergiat vaivaavat, olen pahoillani! Rukoilen helpotusta sinulle..
Pirkko, kyllä me koemme, että tämä on siunaus ja rikkaus elää näin, ja nähdä eri paikkoja, ainakin vielä, kun lapsetkin tykkäävät. (Saa nähdä kauanko sietävät tätä...) Mutta onhan reissaamisessa nurjapuolensa myös.. Ihanaa perheaikaa on kyllä ollut, pitäisikin postata asiasta. Kyllä tämä pienessä tilassa yhteinen aika 24/7 sekä hioo meitä, sekä sitoo toisiimme kiinni. On ollut jännä huomata, kuinka meidän perheen juuret ovat asettautuneet myös tänne Floridaan... Mutta taitaa ne olla syvemmällä tuolla pohjoisessa.
Kiitos rukouksistasi! <3
VastaaPoistaPahimmat allergiaoireet ja väsymys helpottaneet :)