perjantai 22. marraskuuta 2013

Lähtöviikko

Untitled
Terkut Virginiasta! Siskon luokse pääsimme eilen illalla, ja laitan kyllä kuvia täältä, kunhan saan otettua muutaman, heh:) Serkuilla on ollut niin ihanaa yhdessä, isoilla ja pienillä, ja vauhtia ja iloa on riittänyt!

Mutta tuo lähtöviikko. Huoh, onneksi on ohi! Taisin melkein kuukauden surra lähtöä, mutta viime päivät olivat niin täysiä, että oikein odotti, että pääsee matkaan! Tietty tieto siitä, että pian ollaan siskon ja siskon perheen luona auttoi lähtötuskissa:)

Perjantai oli lapsilla viimeinen kotikouluryhmäopetuspäivä kirkossamme (kaikilla surua puserossa), ja sillä välin miehen kanssa kävimme kiropraktikolla ja hierojalla (aaah!!!!!). Kun hain lapset kirkosta Annalla ja minulla oli kampaaja, ja illalla lähdimme Hits Deep Tour-konserttiin Tampaan, jossa esiintyi useampi kristillinen muusikko. Meidän suosikit oli TobyMac, Mandisa ja Jamie Grace. Me miehen kanssa oltiin vähän vanhoja, ja kova ääni ja huono akustiikka (+ kiskurihinnat juomista ym.) vaivasi pikkasen, mutta nautittiin mekin, ja teinien mielestä konsertti oli upea kokemus. Annakin tykkäsi, tosin väsähti vähän ennen konsertin loppua, ja pääsi autoon nukkumaan miehen kanssa.

Myöhäiseksi meni ilta, mutta onneksi poikien lippufutis ei alkanut kuin vasta klo 11 lauantaiaamuna. Haikeaa oli sielläkin, kausi ei vielä muilta loppunut. Futiksen jälkeen tyttöjen kanssa kävimme kaupoilla, lähinnä palauttamassa jotain ostoksia, ja illalla viimeiseen lauantain jumikseen.

Sunnuntaina saimme aika paljon pakattua, viisi laatikkoa kamaa (mm. kesävaatteita, koulutarvikkeita) teipattiin yhteen, jotka maanantaina mies meilasi Maineen. Ystävät tulivat myös käymään meillä, ja kävelimme rannalla reilun tunnin.

Maanantaina Annan kanssa livahdimme rannalle aamulla (aaah!!)! Vesi oli kylmää (Floridan merivedeksi), mutta kävimme uimassakin. Lounaan jälkeen lähdimme ajelemaan ympäri kaupunkia. Jätimme mm. kenkälaatikot keräyspisteeseen, veimme vaatteita ja kenkiä Pelastusarmeijalle.

Tiistaina kolme lasta lähti mukaan, ensin minulla oli aika neurologille noin tunnin ajon päässä, sitten suuntasimme jäähalliin luistelemaan! Sama paikka missä Anna oppi luistelemaan kolme vuotta sitten. Vähän vaappuvin jaloin aloitimme, muutaman kerran muksahdimme, mutta kivaa oli! Päivälle mahtui vielä tapaaminen puistossa ystävien kanssa ja treffit miehen kanssa.

Keskiviikko oli viimeinen täysi päivä, ja vielä oli tavallisia arkirutiineja. Kahdella pojalla filmikurssi, illalla kirkko. Siivosimme niin paljon kuin ehdimme. Filmikurssin aikana Anna ja minä kävimme kasvitieteellisessä puutarhassa ja lastenmuseossa.

Ja eilen torstaina lähtö. Asunnon tyhjääminen, auton pakkaaminen, lisää siivoamista, kaikki juoksevat asiat (pankki, posti jne), ja vihdoin lentokentälle. Olimme siellä aikaisin!! Outoa:) Matka oli helppo, suora kahden tunnin lento Virginiaan, ja sisko odottikin oven ulkopuolella!

Saamme olla täällä melkein kaksi viikkoa ennen kuin jatkamme matkaa pohjoiseen, ja kaikkea kivaa on suunnitteilla:)

7 kommenttia:

  1. Lahdot ovat aina haikeita. Mutta teilla on tosiaankin kiva kun paasette perheen pariin. :) Nauttikaan yhteisesta ajasta. Mielenkiinnolla jaan odottamaan mita kuuluman pitaa. :)

    VastaaPoista
  2. Oikeaan aikaan lähditte - täällä myrskyää. Ainakin siitä saakka kun tulin.

    VastaaPoista
  3. Kiva kun saatte satte viettää noin pitkän ajan yhdessä. Ihanaa Virginian lomaa!

    VastaaPoista
  4. Oli taas kiva lukea kuulumisianne! Hyvää matkaa ja ihania hetkiä perheen parissa :)

    VastaaPoista
  5. Sinut on haastettu: http://www.kfamilyadventures.com/2013/11/eleven-facts/

    VastaaPoista
  6. Kiitos, kun mainitsit tuon Mandisan. Olen kuullut hänestä ennenkin, mutta nyt innostuin kuuntelemaan. Tykkään kovasti. Mukavaa oloa siskollasi. Leenamari

    VastaaPoista
  7. Ennen kuin unohdan, Anemone, deletoin kommenttisi, mutta neurologilla meni ihan hyvin, kiitos kysymästä. Kävin syyskuussa myös, silloin pää oli ollut tosi hyvä (vain yksi migreeni loppukesästä!!), joten emme tehneet mitään, mutta varmuuden vuoksi varasin ajan marraskuulle ennen pohjoiseen lähtöä. Onneksi, sillä marraskuussa alkoi kurja ketju taas. Sain kaksi pistosta niskaan, se ei ole botuliinia, mutta jotain toista... Nyt en löydä sitä nimeä.

    Kiitos, Ina! Yhdessäolo on ihanaa!! Yhden postauksen tein Mothership-blogiin:)

    Tosi kurja, Jutta :-/ Kylmää ja tuulista täälläkin tänään.

    Kiitos, Soile ja Rouva Niskanen<3

    Vau, Nina! Kiitos:) Tulen kurkistamaan!

    Leenamari, upea nainen ja musiikki!!

    VastaaPoista

Kiitos, kun piipahdit, ja kiitos kun kommentoit<3
Käytäthän meidän bloginimiä, kiitos:)