Lauantai-illan nukketeatterihuvia Nantucketin ullakolla. Grandman lapsena tekemillä marionettinukeilla, ja serkkujen kirjoittaman Itsenäisyyspäivän tarinalla. Bravo, bravo, hieno esitys!
Viikko saarella alkaa olla ohi, ja huomenna meillä on matkustuspäivä, tosin vain tyttöjen kanssa. Pojat jäävät vielä pariksi päivää saarella isovanhempien, serkkujen, tädin, sedän ja isoisoäidin kanssa. Tapaamme lauantaina isovanhemmilla etelä-Mainessä.
Täällä on ollut tyypilliseen tapaan intensiivistä, mutta ihan hyvin viikko on mennyt. Ehkä tähän saakka paras reissu tällä kokoonpanolla? Suku kun osaa olla niin rakas ja välillä muutakin, heh heh. Minä olen joutunut rehkimään kotikoulujuttujen kanssa, vajaa kaksi viikkoa jäljellä ennen kuin on pakko saada _kaikki_ valmiiksi, ja toisen viikoista isot koululaiset ovat leirillä. Mutta tunnelin päässä on valoa, yhdellä pojista on vielä noin neljä päivää koulua jäljellä, ja toisella vain yksi kirjoitustehtävä, ja minunkin paperityöosani alkaa olla melkein tehtynä. Onneksi.
Kesäloma tekisi terää ;-)
Joutuukohan kotikoululaiset siellä tekemään suuremman urakan, kuin ns. "tavalliset" koululaiset? Se ainakin on varmaa, että jos/kun oppimistuloksia jokin taho tarkastelee, kaikki on suurennuslasin alla.
VastaaPoistaTäällä yksityisessä kristillisessä koulussa käy tarkastajat ja kaikkien oppilaiden menestyminen käydään läpi. Valtion kouluissa "saa" pärjätä, miten huvittaa.
Ihana kuitenkin lukea kuulumisianne ja katsoa kuvia.
Onko Grandma erikoistunut muillakin kädentaitojen aloilla? Nuket viittaa vahvaan käsityötaitoon.
Onpa hienoja ja nyt varmaan arvokkaitakin nukkeja. Kiva, että "selvisitte" hyvin "sukuloisissa".
VastaaPoistaVau, upeita nukkeja, oli varmaan mahtava esitys. Tuli heti mieleen "Sound of music" :-)
VastaaPoistaSirkku, hyvä kysymys, eikä minulla ole aavistustakaan miten vastata. Yksityisessä kristillisessä missä neloset kävivät viisi vuotta oli korkeat tavoitteet, mutta kuten missä tahansa koulussa, siellä oli paljon sitä "busy work", kuinka sen kääntäisi? Hitaampia pitää aina odotella, eli paljon värittämistä ym. täyttötyötä.. Ja paljon jonottamista ja odottamista eri juttuihin. Amerikassa kotikoulun vaatimukset riippuvat osavaltiosta, mutta yleisesti ottaen aika paljon riippuu perheestä kuinka paljon saadaan tehtyä. Meillä on valmis kotikouluohjelma, eli tiedän, että me teemme ainakin yhtä paljon kuin taviskoulussa, joissain aineissa enemmän, joissain vähän vähemmän...
VastaaPoistaAllu, kiitollinen mieli on viikosta.
Soile, näin lasten ja serkkujen kasvaessa esityksistäkin tulee aina parempia kuin edellisvuosina:)