Etelään!

Niin se Mainen aika loppui, ja oli aika lähteä etelään päin.



Tiistaina pakkasimme laukkumme, keskiviikkona puunasimme Mainen kodin lähtökuntoon, ja tasan kello 15:00 lähdimme autolla ajamaan anoppilaan.



Vietimme oikein mukavan keskiviikkoillan ja torstaiaamun anoppilassa (kuvassa katsotaan vanhoja valokuvia).



Miehellä oli torstaina kokous Portlandissa, joten pysähdyimme sinne muutamaksi tunniksi, ennen kuin lähdimme Mainestä. Ajoimme New Hampshiren, Massachusettsin, Connecticutin ja New Yorkin osavaltioiden läpi New Jerseyyn, minne pysähdyimme yöksi hotelliin. Meillä kaikilla oli ikävä asuntoautossa matkustamista, mutta onneksi matka meni ihan hyvin.

Ensin satoi sankasti lunta Mainessä, NH:ssä ja MA:ssa, mutta sitten oli hyvät kelit. Olin käynyt ruokakaupassa miehen kokouksen aikana, joten meillä oli paljon matkaevästä mukana. Torstaina luin ääneen kirjan Alone, Yet Not Alone, ja perjantaina aloitimme Unbroken. Molemmat auttoivat pitkillä matkoilla.

Perjantaina pääsimme hyvin ajoin Virginiaan, saimme haettua asuntoauton huollosta, ja sitten suuntasimme siskoni luokse. Kävin tukkukaupan kautta, ja sain täytettyä asuntoauton ruokakaapit ja jääkaapin.



Ja jo lauantaina mies jatkoi matkaa Floridaan. Seuranaan Taneli, Antti ja Saara. Heillä on lentokoulua edessä, itse asiassa tänään sunnuntaina alkoi taas - he pääsivät aamulla perille. Tuomas aikoo viettää pari kuukautta (?) siskoni luona täällä Virginiassa (eläköön kotikoulun joustavuus!), ja Annan kanssa jäimme noin pariksi viikoksi myös.



Siskolla on kaksi viikkoa laskettuun aikaan, ja me jäämme odottelemaan, josko vauva syntyisi meidän vierailun aikana.

Toivottavasti:)